Tieteellinen kirjoittaminen on ajattelua ja kiinnostavien kysymysten pohtimista ja oppimista parhaimmillaan. Olitpa sitten ensimmäistä esseetäsi kirjoittava opiskelija tai alasi huippututkija, kirjoittamiseen pätevät samat pelisäännöt ja kirjoittajan eettiset ohjeet.

Oleellinen osa tieteellistä kirjoittamista on perehtyminen aiempiin tutkimuksiin aiheesta. Kirjoittaja käyttää lähdeaineistona aiempia tutkimuksia ja tuo oman ajattelunsa mukaan tieteelliseen keskusteluun. Tällöin on tärkeä erottaa, mikä osa tekstistä perustuu jonkun muun tekemään tutkimukseen ja mikä taas on kirjoittajan oma näkemys tai oman tutkimuksen tulos. Tätä erottelua tukevat aktiiviset verbimuodot, joista käy ilmi kuka tekee ja ajattelee.

Asianmukaiset lähdeviittaukset antavat tunnustuksen työstä alkuperäiselle ajattelijalle ja johdattavat lukijan alkuperäisten lähteiden äärelle lisätietoa etsimään. Muista tämän kurssin teksteistä poiketen tähän lukuun on esimerkin vuoksi merkitty lähdeviitteet tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukaisesti.

Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tekstissä mainitaan, mihin lähteisiin se perustuu. Lähdeviite tarvitaan aina, kun viitataan johonkin lähteeseen, olipa kyseessä suora lainaus tai omin sanoin kirjoitettu teksti. Jos lähteen jättää mainitsematta, kyseessä on plagiointi eli toisen työn esittäminen omanaan.

Suora lainaus eli sitaatti tarkoittaa sanasta sanaan kopioitua tekstiä. Suora lainaus erotetaan yleensä muusta tekstistä lainausmerkeillä. Suoria lainauksia käytettäessä kannattaa pitää mielessä, että sitaattioikeus on rajallinen. Suoria lainauksia ei saa olla liian paljon eivätkä ne saa olla liian pitkiä. Niitä on sopivaa käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä asian havainnollistamiseksi. Suora lainaus on paikallaan silloin, jos kirjoittaja on sanonut asian erityisen nasevasti ja omin sanoin kirjoittaessa jotain oleellista jäisi pois.

Jos käytät lähteenä omaa tekstiäsi, siihen pätevät samat viittauskäytännöt kuin muiden teksteihin. Sinun on viitattava aiempaan työhösi, ja lainauksia voi käyttää vain pieniä määriä silloin, kun aiemman työn lainaaminen on välttämätöntä.

Yleisesti tunnettujen totuuksien yhteydessä lähdettä ei tarvitse mainita. Joskus on vaikea tietää, mikä on yleinen totuus ja mikä ei. Jos sinä maallikkona tiedät asian, todennäköisesti asia on yleinen totuus. Esim. se, että Suomessa eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein, on yleinen totuus.

Taulukossa 1 on esitetty, millainen lähteiden käyttö on asianmukaista tieteellisessä kirjoittamisessa.

Tee lukijalle selväksi, miten päädyit niihin johtopäätöksiin, joihin päädyit. Erota tekstissä, mikä on sinun tulkintasi ja näkemyksesi ja mikä lähdekirjallisuudesta lainattua. Tieteellisessä kirjoittamisessa saa toki olla eri mieltä kuin muut tutkijat. Se on normaalia tieteellistä keskustelua, mutta silloin on pystyttävä argumentoinnilla ja lähteillä näyttämään, mihin omat johtopäätökset ja näkemykset perustuvat. Puolueelliset näkemykset ja syrjivä kielenkäyttö eivät tietenkään kuulu tieteelliseen tekstiin.

Tekijänoikeuksista on tärkeintä muistaa, että tuotoksen tekijälle syntyy aina tekijänoikeus omaan tuotokseensa ja että toisen tuotoksia ei saa käyttää ilman lupaa. Sinulla on siis tekijänoikeus esimerkiksi omiin esseisiisi. Tuotoksesi taloudelliset tekijänoikeudet voi luovuttaa muille, mutta tuotoksen moraaliset tekijänoikeudet pysyvät tekijällä, eli teoksen tekijä pitää aina mainita. Lisää tietoa tekijänoikeuksista löytyy Kopiraittilan korkeakoulu -sivustolta (Kopiosto).

Huomioi avoimessa verkossa ja oppilaitoksen suljetussa oppimisympäristössä julkaisemisen erot. Jos julkaiset opiskeluun liittyvän työsi vain suljetulla kurssialueella, Kopioston kopiointiluvan ansiosta sinulla on laajemmat oikeudet käyttää työssäsi verkossa julkaistuja aineistoja (Kopiosto).

Tieteellisissä teksteissä voi käyttää muiden tekemiä kuvia tai muita tuotoksia, jos joku seuraavista ehdoista toteutuu:

1. Tekijänoikeus ei enää voimassa. Tekijänoikeus on jo umpeutunut. Suomessa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tekijä on silti mainittava.

2. Teoskynnyksen alittava teos. Teos ei ylitä teoskynnystä eli se ei ole niin omaperäinen, etteikö joku muu voisi päätyä samanlaiseen tuotokseen. Tämän varaan ei yleensä kannata laskea.

3. Lisenssi. Teoksessa on mukana jokin lisenssimerkintä, esim. Creative Commons -lisenssi, joka kertoo miten tuotosta saa käyttää (Creative Commons). Kannattaa kuitenkin huomioida, että CC-lisenssi internetistä löytyneen kuvan yhteydessä ei välttämättä takaa sitä, että kuvan lataajalla on ollut oikeus jakaa kuvia.

4. Siteeraus. Tieteellisessä esityksessä käsittelet asiaa ja viittaat toisen tuotokseen. Viittaamisessa on oltava varovainen, että ei lainaa liikaa vaan vain sen se mikä on oleellista oman asian havainnollistamiseksi. Myös kuviin voi viitata tieteellisessä tekstissä.

5. Lupa. Olet kysynyt luvan tekijän oikeuden haltijalta.

Jos käytät muiden tekemiä kuvia, pidä itselläsi aina kirjaa siitä, mistä lupa on peräisin. Silloin on varmempi olo ja tiedät, että et vahingossa riko tekijänoikeuksia. Katso ImagOA-Aalto-yliopiston sivustolla julkaistusta ImagOA-oppaasta tarkemmat ohjeet siitä, mitä kuvan käytössä on huomioitava ja kirjattava ylös (Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto, 2021).

Erilaisia viittaustyylejä on tuhansia. Kullakin tieteenalalla on omat viittaustyylinsä, jotka oppii alan tutkimusjulkaisuista ja kirjoitusohjeista. Jos saat itse valita tyylin, tärkeintä on, että noudatat valittua tyyliä johdonmukaisesti.

Aluksi on helpointa valita jokin suosittu tyyli, jossa tekstiin merkitään sulkuihin kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi ja työn loppuun tulee lähdeluettelo tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä. Tähän lukuun on merkitty lähdeviitteet tähän tyyliin. Tällaisia tyylejä ovat esimerkiksi APA (American Psychological Association) ja Harvard.

On hyvä, että lähdeluettelon tiedot ovat täydelliset ja tismalleen viittaustyylin mallin mukaiset. Vielä tärkeämpää on se, että lukija löytää viitetietojen perusteella lähdeluettelossa olevan julkaisun – oikeastaan lähdeluettelo on olemassa juuri tätä varten. Tällöin lukija voi halutessaan tarkistaa, mitä alkuperäisessä julkaisussa sanotaan tai etsiä lisätietoa aiheesta.

Tutustumme tässä tarkemmin vain artikkeli- ja kirjaviitteen rakenteeseen, mutta tulet varmasti käyttämään monenlaisia muitakin lähteitä. Lähdeluettelossa olevista oppaista voit katsoa mallia, miten vaikkapa Twitter-viestiin viitataan.

Vaikka erilaisia viittaustyylejä on tuhansia, lähdeluetteloon tulee aina samat perustiedot. Eri viittaustyyleissä voi vähän vaihdella, missä järjestyksessä tiedot tulevat, tuleeko piste vai pilkku ja mitkä tiedot on merkitty kursiivilla tai lihavoituna.

Monissa tietokannoissa ja hakupalveluissa on Cite-työkalu, jonka avulla saa automaattisesti lähdeviitteen yleisimmillä tyyleillä. Lähdeviitteen rakenne pitää kuitenkin ymmärtää itse ja viite pitää aina tarkistaa, koska automaattisesti luodun viitteen tiedot saattavat olla puutteelliset.

Sivunumeroiden, vuosikerran ym. tietojen etsiminen on välillä salapoliisityötä, mutta se kannattaa tehdä kerralla kuntoon, koska lähdeviitettä kirjoittaessa tulee myös selvitettyä, minkä tasoinen julkaisu on kyseessä.

APA-tyylillä lähdeluetteloon tulee artikkelista tässä järjestyksessä

1. Kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimi, etunimen alkukirjaimet

2. Julkaisuvuosi

3. Artikkelin otsikko

4. Lehden nimi

5. Lehden volyymi eli vuosikerta

6. Lehden numero

7. Sivunumerot

8. DOI tai URL verkko-osoite (jos saatavilla)

Kuvan 2 artikkeli esitetään siis lähdeluettelossa APA-tyylillä näin:

Krause, K. A., Smyth, C., & Jansen, K. L. (2020). Exploring the Effects of Violent Video Games on Healthcare Trainees. Simulation & Gaming, 51(5), 653-665. https://doi.org/10.1177/1046878120932298

Jos viittaat kirjaan, viitteeseen tulee lehden tietojen sijaan tieto kirjan painoksesta ja kustantajasta. Tältä näyttää e-kirja nimeltä Handbook of Floating-Point Arithmetic lähdeluettelossa APA-tyylillä.

Muller, J., Brunie, N., de Dinechin, F., Jeannerod, C., Joldes, M., Lefèvre, V., Melquiond, G., Revol, N., & Torres, S. (2018). Handbook of Floating-Point Arithmetic (2. painos). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-319-76526-6

Tarkempia ohjeita lähteiden merkitsemisestä APA-tyylillä löydät Vaasan yliopiston kirjoitusohjeista löydät Vaasan yliopiston kirjoitusohjeista (Vaasan yliopisto, 2021). Kuvallisia ohjeita Harvard-tyylillä löytyy Itä-Suomen yliopiston ohjeista löytyy Itä-Suomen yliopiston ohjeista (Parikka, 2021). Kuviin viittaamisesta on yksityiskohtaiset ohjeet ImagOA-oppaassa ImagOA-oppaassa (Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto, 2021).