Tiede ja tutkimus yliopistoissa
Yliopistojen tehtävänä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta sekä edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Suuri osa yliopistoissa opettavista on taustaltaan tutkijoita, ja moni tekee tutkimusta opetustyön ohella. Opetuksen lisäksi yliopisto-opiskelijat saavat kosketuksen tutkimukseen opinnäytteiden eli kandidaatin- ja maisterintutkielmien kautta. Ne ovat tieteellisiä tutkielmia, joissa opiskelijalta edellytetään monipuolista tutkimuskirjallisuuteen perehtymistä sekä hyvän tutkimusetiikan mukaista toimintaa. Maisterintutkielmaa kutsutaan myös Pro gradu -tutkielmaksi tai lyhyemmin graduksi.
Tieteenalat lähestyvät todellisuutta eri näkökulmista
Tiede jakautuu moniin eri tieteenaloihin, jotka lähestyvät todellisuutta omasta näkökulmastaan. Tieteenalat tutkivat tiettyjä asioita tai todellisuuden piirteitä hyödyntämällä sopivia tutkimusmenetelmiä sekä taustaoletuksia ja teorioita. Tieteen ja tutkimuksen edistyessä syntyy myös uusia, entistä erikoistuneempia tieteenaloja. Tieteenalojen määrittely ei ole yksiselitteistä, ja itse tieteenalan käsitekin voidaan ymmärtää monella tavalla. Tietty tieteenala ei myöskään “omista” tiettyjä tutkimusmenetelmiä; esimerkiksi tilastollisia menetelmiä voidaan käyttää niin fysiikassa ja psykologiassa kuin kielentutkimuksessakin.
Perinteisesti tieteet on jaettu luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin. Matematiikka ei kuulu näistä kumpaankaan, vaan on käsitteellinen tiede. Eroistaan huolimatta tieteenaloilla on myös yhteisiä piirteitä, joihin tutustut tarkemmin tämän kurssin kuluessa. Tärkeitä tutkimuksen suuntauksia ovat poikkitieteellisyys ja monitieteisyys, joissa tutkimusongelmia lähestytään usean eri tieteenalan näkökulmasta.
Yliopistot jakautuvat tieteen- tai taiteenalojen perusteella pienempiin hallinnollisiin yksiköihin, joita kutsutaan tiedekunniksi tai joissakin yliopistoissa korkeakouluiksi tai akatemioiksi. Riippuu yliopistosta, miten tieteenalat ja opintosuuntaukset on ryhmitelty eri tiedekuntien alle.
Millaisia tieteenaloja on olemassa?
Tutustu Tilastokeskuksen tieteenalaluokitukseen.
Klikkaamalla luokan nimeä näet sen alle kuuluvat luokat tai kuvauksen luokasta. Oliko luokkien joukossa tai niiden kuvausteksteissä sinulle aiemmin tuntemattomia tieteenaloja?
Millaisia kiinnostavilta kuulostavia tieteenaloja löydät Wikipedian tieteenalalistauksesta?
Tieteenalat yliopistoissa
Valitse jokin sinua kiinnostava yliopisto. Ota selvää, millaisia tiedekuntia tai korkeakouluja kyseisessä yliopistossa on. Mitä tieteenaloja ja pääaineita niissä voi opiskella?
Millainen on tutkijan työpäivä?
Tutkijan työ voi olla hyvinkin erilaista riippuen muun muassa tieteenalasta, käytettävistä menetelmistä sekä tutkijan roolista tutkimusryhmästä. Seuraavilla videoilla kolme eri alan tutkijaa kertoo omasta työstään. Katso videot ja pohdi sen jälkeen, vastasivatko tutkijoiden kuvaukset ennakko-odotuksiasi.
Anu Kaakinen on geologi, joka tutkii maapallon menneitä ilmaston ja ympäristön muutoksia, etenkin viimeisen noin 25–5 miljoonan vuoden ajalta. Hänen työpaikkansa on Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osasto.
Akatemiatutkija Jaakko Nieminen työskentelee Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella akatemiatutkijana. Työssään hän kehittää teknologiaa aivojen magneettistimulaatioon eli TMS:ään, jolla aivoja voidaan paikallisesti aktivoida pään ulkopuolelta annettavilla magneettikenttäpulsseilla.
Panu Pihkala on ympäristöteologian dosentti Helsingin yliopistossa ja tutkijatohtori Helsus-kestävyystiedekeskuksessa. Hän tutkii sitä, miten ihmismieleen ja ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät asiat yhdistyvät ympäristötoimintaan.
Tämän kurssin kirjoittajat edustavat eri tieteenaloja
Tämän kurssin kirjoittajat ovat eri tieteenaloja edustavia tutkijoita ja asiantuntijoita. Myös kurssin tehtävissä ja videoilla on pyritty tuomaan esille monipuolisesti eri tieteenaloja ja tapoja tehdä tutkimusta. Kunkin luvun lopussa on lyhyt esittelyteksti, jossa kirjoittaja kertoo taustastaan. Kirjoittajat lähestyvät aihettaan oman tieteenalansa näkökulmasta – voit pohtia lukiessasi, miten se vaikuttaa tekstin sisältöön.
Kurssilla saat valmiuksia ylioppilas- ja valintakokeisiin sekä korkeakouluopiskeluun
- Kurssitehtävissä tutustut tieteellisiin artikkeleihin, mistä on hyötyä valintakokeissa ja ylioppilaskokeiden aineistotehtävissä.
- Syvennät kriittisen ajattelun taitoa, mikä on valttia ylioppilaskokeissa.
- Totut lukemaan englanninkielistä lähdeaineistoa, mistä on apua yliopisto-opinnoissa.
- Saat vinkkejä luotettavan tiedon hakuun.
- Tutustut erilaisiin tapoihin tehdä tutkimusta.
- Voit lukea tutkijoiden ajatuksia siitä, miten luovuus ilmenee tieteessä.
- Tutustut tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin.
