Korkeakoulussa opiskeleminen
Miten opinnot alkavat?
Korkeakouluopinnot ovat monelle uuden elämänvaiheen alku, joten opintojen aloitus herättää ymmärrettävästi paljon kysymyksiä. Onneksi niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin! Saat tietoa opintojen aloittamisesta ja siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä usein jo hyväksymiskirjeen mukana. Korkeakoulut julkaisevat verkossa uuden opiskelijan oppaita, jotka löytyvät helposti Googlen avulla. Niissä annetaan ohjeita ja vinkkejä niin lukuvuosi-ilmoittautumiseen kuin asunnon etsimiseenkin.
Uuden opiskelijan oppaat
Valitse jokin sinua kiinnostava korkeakoulu ja etsi verkosta sen ohjeistus uudelle opiskelijalle. Millaisia asioita opintojen aloitukseen liittyy? Mitä ajatuksia ne herättävät?
Onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – eikä yksin. Opiskelun aloittamiseen liittyvistä ajatuksista voi myös jutella yhdessä kaverien kanssa.
Uudet opiskelijat eli fuksit aloittavat opintonsa yleensä orientaatiojaksolla ennen varsinaisen lukukauden alkamista. Orientaatiojakson aikana käydään läpi yleisiä opintoihin ja opiskelijaelämään liittyviä asioita sekä opetellaan käyttämään korkeakoulun tietojärjestelmiä. Jakson aikana tapaat myös opintosuunnittelijat tai -neuvojat sekä muita tärkeitä henkilöitä.
Usein uudet opiskelijat jaetaan pienempiin fuksiryhmiin, joilla on omat tuutorit. Tuutorit ovat vanhempia opiskelijoita, jotka muun muassa esittelevät korkeakoulun kampusaluetta tai -alueita, vastaavat kysymyksiin sekä järjestävät tutustumisiltoja ja muita tapahtumia. Ylioppilaskunta tai korkeakoulun opiskelijakunta sekä erilaiset opiskelijajärjestöt ovat myös tukenasi. Ne pitävät osaltaan huolta siitä, että pääset tutustumaan muihin opiskelijoihin ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin.
“Oletin etukäteen, että yliopistossa kaikki aika kuluu pelkästään opiskeluun, vaikka todellisuudessa opiskelijaelämä on paljon muutakin kuin vain opiskelua.”
Millaisia opiskelijajärjestöjä korkeakouluissa on?
Valitse jokin sinua kiinnostava korkeakoulu. Selvitä, millaisia ainejärjestöjä ja muita opiskelijajärjestöjä korkeakoulussa toimii ja millaista toimintaa ne järjestävät.
Vinkki: Opiskelijajärjestöjä voi etsiä esimerkiksi yliopiston ylioppilaskunnan tai ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan verkkosivuilta.
Miten korkeakoulussa opiskelu eroaa lukio-opiskelusta?
Seuraavilla videoilla eri alojen yliopisto-opiskelijat kertovat siitä, miten korkeakoulussa opiskeleminen eroaa heidän mielestään lukio-opinnoista. Millaisia yhtäläisyyksiä löydät opiskelijoiden vastauksista?
Otto Runola ja Martta Mustonen opiskelevat Vaasan yliopistossa. Oton pääaineena on tuotantotalous, jonka hän valitsi siksi, että se yhdistää sopivassa suhteessa tekniikkaa ja liiketoimintaosaamista. Martta puolestaan päätyi opiskelemaan tietojärjestelmätieteitä, koska on aina ollut kiinnostunut yritysten toimintaa tukevista järjestelmistä.
Sini Horila on toisen vuoden psykologian opiskelija Jyväskylän yliopistosta. Hän valitsi psykologian opinnot, koska haluaa tulevaisuudessa tehdä merkityksellistä työtä lasten ja nuorten kanssa.
Eerika Pohjola ja Emma Lahtinen ovat toisen vuoden oikeustieteen opiskelijoita Lapin yliopistosta. Eerika päätyi opiskelemaan oikeustiedettä, koska se tarjoaa monipuolisia uravaihtoehtoja sekä mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja muiden auttamiseen. Emma puolestaan valitsi oikeustieteen alakseen jo lapsena, ja häntä oikeustieteessä kiehtoo vaikuttamisen lisäksi yhteiskunnan järjestelmien tutkiminen ja hahmottaminen.
Reetta Ilvonen opiskelee lääketiedettä Turun yliopistossa kolmatta vuotta. Reetan lempiaineita koulussa olivat kemia ja biologia. Lisäksi hänelle on tärkeää tehdä työtä, jonka hän kokee merkitykselliseksi, joten lääketiede tuntui luontevalta valinnalta.
Akateeminen vapaus
Videoilla opiskelijat mainitsivat käsitteen akateeminen vapaus. Selvitä, mitä se tarkoittaa tutustumalla ainakin kahteen eri lähteeseen.
Mitä ja miten korkeakoulussa opiskellaan?
Korkeakouluopintojen rakenne ja niiden kesto vaihtelee alan ja tutkinnon mukaan. Yleensä opintoihin sisältyy pääaineen opintojen lisäksi kaikille yhteisiä kursseja sekä vapaavalintaisia opintoja. Vapaavalintaiset opinnot saa nimensä mukaan valita vapaasti, ja tilanteesta riippuen niihin voi sisällyttää opintoja myös muiden korkeakoulujen kurssitarjonnasta.
“Luulin yliopistossa opiskelun olevan hyvin aikaa vievää ja vaikeaa, mutta kun opiskelee mielekästä alaa, ei se sitä loppujen lopuksi ole.”
Yliopistotutkintoihin sisältyy usein sivuaine tai sivuaineita, jotka opiskelija saa valita melko vapaasti. Sivuaineiden valinnassa voi huomioida omat kiinnostuksen kohteet ja sen, millaista työtä tulevaisuudessa haluaisi tehdä. Yhä useampi opintojakso ja tutkinto taas on jo lähtökohtaisesti monitieteinen. Korkeakoulussakaan ei siis opiskella pelkästään yhtä ja samaa ainetta, vaikka opiskelu ei olekaan yhtä monialaista kuin lukiossa.
Miten korkeakouluopinnot rakentuvat?
Tutustu Opintopolun kuvauksiin yliopistotutkintojen rakenteesta ja ammattikorkeakouluopintojen rakenteesta.
Miten ne eroavat toisistaan? Kuinka paljon opintojen sisältöön voi vaikuttaa itse?
Opintojaksojen suoritustavat riippuvat korkeakoulusta, opiskelualasta sekä suoritettavasta kurssista. Kurssin suorittaminen voi perustua esimerkiksi luennoille osallistumiseen, oppimispäiväkirjan tai esseiden kirjoittamiseen, laskuharjoitusten palauttamiseen, erilaisten ryhmätöiden tekemiseen, tenttien läpäisemiseen tai työharjoitteluun. Joillakin aloilla opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, toisilla aloilla ja kursseilla taas edellytetään läsnäoloa.
“Ajattelin etukäteen, että tietojärjestelmätieteen opinnot vaativat laajaa IT-osaamista ja koodaustaitoja, jotta pystyy suoriutumaan hyvin, mutta olin väärässä. Tietojärjestelmien perusteet käydään hyvin läpi, ja ymmärrys alasta kehittyy jatkuvasti opintojen aikana. Tärkeintä on oma kiinnostus alaa kohtaan ja aito halu oppia uutta. “
Korkeakouluopiskelu on yhteisöllistä
Korkeakouluopiskelijana liityt osaksi korkeakouluyhteisöä. Katso seuraava video ja kuuntele, miten yhteisöllisyys näkyy korkeakouluopinnoissa ja yliopistomaailmassa Taideyliopistossa työskentelevien Vilma Timosen ja Katja Thomsonin mukaan.
Vilma Timonen opettaa kansanmusiikin pedagogiikkaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen väitöskirjatyönsä aiheena oli interkulttuurinen musiikinopettajakoulutus, ja siihen liittyi koulutusyhteistyötä ja kenttätutkimusta Nepalissa. Katja Thomson opettaa ja tekee tutkimusta Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla. Hänen väitöskirjansa käsittelee musiikkiyhteistyötä turvapaikanhakijoiden kanssa Suomessa.
”Ennakko-odotukseni yliopisto-opinnoista oli se, että opiskelua on paljon ja lukemista riittää. Oikeustieteellisessä opiskelu kuulosti stressaavalta ja sitä se ajoittain onkin, mutta kun ala on juuri se oikea, jaksaa huonompienkin hetkien yli.”
Opiskelijan tukiverkostot
Opiskelukavereiden ja korkeakoulun henkilökunnan lisäksi opiskelijan hyvinvointia tukevat myös useat muut tahot.
Selvitä, millaisia palveluita tarjoavat YTHS ja Nyyti ry.
